Temppeleistä ja pyhäköistä

Vaikka Japanissa ollaankin tarkkoja kaikenlaisten sääntöjen ja tapojen suhteen, yhden asian suhteen ei olla niin turhantarkkoja: uskonnon. Japanin kansallisuskonto shintolaisuus kulkee käsikädessä buddhalaisuuden, ja nykyään myös kristinuskon kanssa. Joka uskonnosta otetaan käyttöön ne tavat, mitkä eniten miellyttävät, ja käytetään niitä seremonioita ja rituaaleja, mitkä mukavimmilta tuntuvat. Jos jotain jakoa pitää tehdä, voi sanoa, että suurimman osan yhteisöllisistä seremonioista (häät, lasten syntymä) hoitelee shintopyhäkkö, paitsi hautajaisiin kutsutaan usein buddhalainen pappi. Nykyään nuoret parit suosivat myös kristillisiä vihkiseremonioita.

Shintopyhäkköön täytyy astua puhtaana, siksi niiden sisäänkäynnissä on aina puhdistautumispaikka. Suu ja kädet huuhdellaan lähteestä juoksevalla vedellä - näin ihminen puhdistuu sekä ulkoisesti että sisäisesti. Sisäänkäynnin päällä on portti, torii, ja myös sen alta kulkeminen puhdistaa. 

Pyhäköissä voi jättää tervehdyksiä, toiveita ja rukouksia kirjoitettuna joko paperilapuille tai puunkappaleille, ja ripustaa ne puun oksille tai erityiseen telineeseen. On myös mahdollista kirjoittaa lappuselle pahat ajatuksensa, tai asiat, joista haluaa päästä eroon, ja liuottaa paperinpalanen ja sen myötä paha asia vesitynnyriin. Lehmäpatsaan läpi ryömiminen kuvastaa uudelleensyntymää; voit toivoa pääseväsi eroon esim. huonosta parisuhteesta tai vaikeasta työpaikasta.

         

Shintolaisuudessa luonto on pyhitetty. Uskotaan, että eläimissä, kasveissa, jopa kivissä asuu isäntähenki, ja että ne ovat jumalia. Monenlaisia muitakin pyhiä otuksia temppeleistä löytyy, enkä edes osaa arvailla, mitä kaikkea ne edustavat. Tokiossa oli esimerkiksi pyhän peniksen temppeli, mutta siitä saatte katsella kuvia muualla... Vaikka mikäpä sen luonnollisempaa (ja pyhempää), tietenkään.

Kun saavut shintopyhäkköön, kuljet ensin oranssin portin (tai sadan) alta. Temppelialueella voit ihailla kaikkialla tulvivaa oranssia väriä, koristeellisia sake-tynnyreitä, lyhtyjä, patsaita, kelloja. Alttarilla sinun kuuluu ensin vetää köydestä ja soittaa kelloa herättääksesi jumalan kuuntelemaan rukoustasi. Sitten kumarrat kaksi kertaa, esität toiveen, taputat käsiä yhteen kaksi kertaa ja kumarrat vielä kerran. Toive on kuultu.

Tällaisia pieniä patsaita, puettuina esiliinoihin ja talvisaikaan virkattuihin hattuihin ja nuttuihin, näkee joka puolella. Ne ovat lasten patsaita. Niillä muistellaan kuolleita lapsia, joko abortoituja tai vauvana kuolleita. Ne puetaan, ettei niiden tulisi kylmä siellä toisessa maailmassa, niille tuodaan lautasella maitoa ja ruokaa, ja niitä pidetään siisteinä ja puhtaina.

Buddhalaiset temppelit ovat shintopyhäkköjä asteen vakavampia ja värittömämpiä, mutta eivät missään nimessä jää jälkeen vaikuttavuudessa, eivätkä ainakaan henkisyydessä. Temppeliin tullaan harjoittamaan buddhalaisuutta, hiljentymään, meditoimaan, kuulemaan munkkejen lausumia pyhiä tekstejä.

Buddhalaistemppelit ovat täynnä aarteita. Valtavien suurten tatamimattoisten salien paperiseinät ovat usein maalatut, niistä löytää Japanin kuuluisimpien maisemamaalareiden uskomattomia töitä satojen vuosien takaa. Kuinka tämä kaikki on saatu säilytettyä tähän päivään, sitä en voi ymmärtää, mutta maalausten herkkyys ja voima tuovat nykyajankin ihmiselle vahvan tunnelman menneestä maailmasta, ja siitä hiljaisesta ja syvästä hartaudesta, mitä nämä temppelit ovat saaneet kautta vuosisatojen todistaa.

Buddhalaistemppeleiden ihanin osa on niiden ulkopuolella. Puutarhat ovat kauneimpia maailmassa. Ne on huolella suunniteltu, pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti rakennettu, ja niistä pidetään uskomattoman hyvää huolta. Jokainen yksityiskohta on täydellinen, jokainen vuodenaika tuo esiin uuden, entistä kauniimman puolen puutarhassa. On täysin hiljaista, vain linnut laulavat, tuuli kahisuttaa bambunlehviä, munkki mumisee monotonisella äänellä. On helppo vajota ajattomaan, ajatuksettomaan tilaan, kauneuden ja harmonian syliin.

Ehkä näitä ennustuksia ei pitäisi julkisesti kertoa, mutta koska tämä oli syntymäpäiväennustukseni, luotan siihen, ettei sen voima häviä, vaikka jaankin sen kaikille viidelle lukijalleni. Toteutuuhan se, toteutuuhan?