Tällä tiellä

11. syyskuuta 1973 sosialistipresidentti Salvador Allende syöstiin vallasta kenraali Augusto Pinochetin johtamassa sotilasvallankaappauksessa. Ilmavoimien koneet alkoivat aamulla pommittaa presidentin palatsia La Monedaa Santiago de Chilessä. Kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Palatsiin linnoittautunut Allende piti viimeisen kuuluisan radiopuheensa, jossa hän ilmoitti "taistelevansa Chilen työväen ja kansan puolesta viimeiseen hengenvetoon". Pian puheen jälkeen armeija valtasi palatsin ja Allende sai surmansa. 22. joulukuuta 2018 seison La Monedan edessä ja katselen Salvador Allenden patsasta. Muistelen historian tapahtumia, palautan mieleen lukemaani, ja yritän päästä sisälle tähän maahan, jonka olen jo kauan halunnut nähdä ja kokea. Olen täällä, ja nyt haluan tietää lisää ja ymmärtää enemmän. Lähes kuuden miljoonan asukkaan Santiago on jouluna kuuma ja värikäs, mutta yllättävän rauhallinen. Keskellä Plaza de Armas -aukiota kohoaa valtaisa jouluku...

Portugalilaisen keskipäivän vähäpukeinen haamu, kapakoiden nurkanvaltaaja, yksinäinen, julkisuutta välttelevä Fernando Pessoa (joka kirjoitti myös nimillä Alberto Caeiro ja Ricardo Reis, muiden muassa), joka itse piti elämänsä tarkoituksena unelmointia. Pessoa, joka kirjoitti paljon, mutta julkaisi eläessään vain yhden runokirjan. Pessoa, joka kuoli maksakirroosiin 47-vuotiaana, joka kirjoitti viimeisiksi sanoikseen " En tiedä mitä huominen tuo tullessaan ", jätti ystäviensä haltuun arkun, jonka sisältä löytyi 30 000 käsikirjoitusliuskaa. Pessoa, joka houkutteli minut Lissaboniin näillä sanoilla: To travel! To change countries! To be forever someone else, with a soul that has no roots, living only off what it sees! Ja täytyy sanoa, että matkastani tuli jotensakin runollinen. Tosin aika vaikeaa olisi tässä ympäristössä välttyä runolta - Lissabon ON runo. Lissabon on pehmeä ja utuinen, haikeansurullinen, repaleinen ja rikkinäinen, mutta sisältä sitkeä ja pippu...