Valencia

Valencia, appelsiinien kaupunki. Kun kävelee lämpimänä keväisenä iltapäivänä kaupungin puistojen halki, saattaa joutua huumatuksi, nimittäin appelsiininkukkien tuoksusta. Se on makea, vanhanaikainen, romanttinen tuoksu, se vie historiaan ja krinoliineihin ja tanssiaisiin, salaisiin kohtaamisiin salaisten tummasilmäisten rakastajien kanssa salaisissa puutarhoissa...

Valencia on Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki, mutta siinä on säilynyt jonkinlainen intiimiyden ilmapiiri. Kaupunki on vihreä, puistoja on paljon, samoin vettä, elämänmeno on rentoa. Puistot täyttyvät iltapäivisin ihmisistä - toiset liikkuvat, pelaavat, urheilevat, toiset vain nauttivat seurustelusta tai kirjojen lukemisesta. 

Kulinaristeja hemmotellaan Valeciassa myös, ei pelkästään kymmenillä huippuravintoloilla ja autenttisilla paella- ja merenherkkuravintoloilla, mutta myös suuret ruokatorit ovat houkuttelevia. Niissä on hauska kierrellä ja katsella, istahtaa nauttimaan lasillinen paikallista erikoisjuomaa horchataa, kuunnella vilkasta rupattelua ja satunnaista musisointia.

Valencian vanha kaupunki kutsuu eksymään. Aamuisin saa ihailla värikkäitä taloja rauhassa, iltapäivisin ja varsinkin iltaisin kadut täyttyvät ihmisistä. Valencialaiset eivät vietä iltojaan baarien pimeydessä, he tulevat ulos, kokoontuvat yhteen, puhuvat ja laulavat. Varsinkin maaliskuussa, Fallas-karnevaalin aikaan kaupunki räjähtää, kirjaimellisesti. Ilotulituksia, paukkupommeja, sähikäisiä - todellista räiskyvää juhlintaa!

Syntymäpäivälounasravintolaksi olin valinnut Michelin-tähden ansainneen, modernin espanjalais-välimerellisen Riff-ravintolan. Nautin kovasti sen minimalistisesta sisustuksesta, huolellisesta palvelusta, raaka-aineiden laadukkuudesta ja ruokalajien kekseliäisyydestä. Suurena plussana oli tarjolla wine-pairingin sijasta myös juice-pairing. Jokainen mehu oli suunniteltu ruoka-annokseen sopivaksi, tarjoiltu kauniisti ja innovatiivisesti. Loistava idea, joka pitäisi toteuttaa jokaisessa fine-dining -ravintolassa.

Taidemuseoita kiertelin myös, ja niistä paras oli ehdottomasti IVAM - Institut Valencia d'Art Modern. Suuri, valoisa, nykyaikainen rakennus antoi loistavat puitteet kantaaottaville näyttelyille, suurille installaatioille, isoille tunteille ja koskettavalle sanomalle.

Ciutat de les Arts i les Ciències eli Taiteiden ja tieteiden kaupunki, on kiinnostava arkkitehtoninen kompleksi kaupungin laidalla lähellä merta. Se sisältää useita tapahtumapaikkoja: teatterin, konserttisalin, planetaarion, akvaarion, museon. Paikka on jättimäinen, ja siellä saa hyvin puoli päivää vietettyä pelkästään ihmetellessä rakennuskompleksin massiivisuutta, valkoisten pintojen heijastuksia kirkkaansiniseen veteen, kaaria, kulmia, pintoja.

Valencian kaupungin suurin ja tunnetuin biitsi on Playa de Malvarrosa. Siinä ei ole paljon selittelemistä. Hiekka on hiekkaa, meri on merta, lapset rakentavat hiekkalinnoja, äidit rasvaavat käsivarsiaan, isät polttelevat tupakkaa. Surffaajat kellahtelevat aaltoihin, teinitytöt keikistelevät kameroille, jäätelöt sulavat ja aurinkolasit tekevät kauppansa rantabulevardilla. Elämää meren rannalla, kevätpäivä Valenciassa.